Rohkea luonnostaan!

9/2023

Miesniemen ranta-asemakaavasta päätetään tulevassa valtuustonkokouksessa. Itse kannatan tätä kaikkien yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti edennyttä ja kuntastrategiamme mukaista, kunnallemme tärkeää hanketta.  Kaavapäätös koskee mittakaavaltaan pientä hotelliresort-hanketta, mutta Miesniemen ympärillä käyty keskustelu voi olla iso muutoksen siemen koko inarilaisessa elinkeinopolitiikassa.

Ensimmäinen Miesniemen ranta-asemakaavahanke kaatui valtuustossa täpärästi. Valtuutettuja arvelutti erityisesti hankkeen vaikutukset Inarijärven vedenlaatuun sekä matkailuhankkeiden hallitsematon laajeneminen erityisesti Inarilla.  Tässä toisessa valtuustokäsittelyyn edenneessä hankkeessa näitä ensimmäisen hankkeen kaatumiseen vaikuttaneita asioita on merkittävästi parannettu ja selkiytetty. Kunnan omaa strategiaa on tarkennettu maapoliittisella ohjelmalla, eikä pelkoa siitä, että Miesniemen kaltaisia hotellihankkeita tulisi ympäri Inarijärveä enää ole. Myöskään Inarijärven vedenlaatuun hankkeella ei saa olla negatiivisia vaikutuksia. Kaavahanketta koskevassa valtuustoseminaarissa kaavoittajan ja kunnan teknisen johtajan valtuutetuille antamien selvitysten perusteella ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että hankkeella voisi olla negatiivista vaikutusta Inarijärven vedenlaatuun. Tätä jätevesiasiaakin toki aina ”eppäillä soppii” ja asiasta voi uhkakuvia maalailla, mutta kyllä luottamushenkilön tehtävänä on myös luottaa. Jos asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että suunnitelulla ja jatkuvassa seurannassa olevalla jätevesien käsittelyllä ei ole Inarin vedenlaatuun vaikutusta, niin ei se voi tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti olla myöskään peruste vastustaa kaavahanketta.

Kertooko tämä voimakas vastakkainasettelu muun muassa Miesniemen ympärillä siitä, että matkailurakentamisen rajat ovat tässä hetkessä tulleet kuntamme alueella nyt vastaan?  Asiaa on välttämätöntä pohtia, sillä pian tulevat hyväksyttäväksi myös Inarijärven vielä käsittelemättömät osayleiskaavan osat. Sielläkin on alkuperäiseen kaavaluonnokseen osoitettu niin valtionmaille kuin yksityismaille matkailupalvelua palvelevia rakennuspaikkoja sekä kokonaisrakennusoikeudeltaan ison matkailupalvelualueen mahdollistaminen Nellimin suunnalle. Haluammeko, että näitä alueita voidaan kehittää?  Kysyntää näille kohteille kyllä riittää. Vai onko matkailun kasvun hakeminen vain uusia kohteita toteuttamalla vastoin luonnosta lähtevää ajattelutapaamme. Tulisiko matkailun kasvua hakea jatkossa ennen kaikkea löytämällä tapoja täyttää jo olemassa olevan majoituskapasiteettimme nykyisten sesonkien ulkopuoliselle ajoille? Minusta tämä on suunta, johon meidän täytyy kaikissa tapauksissa katseemme kääntää. Kesämatkailun kehittäminen ei kyllä tule olemaan helppoa ja on sitä yritettykin. Tulpattoman mopon polkemiseksi se on kuitenkin jäänyt. Kesämatkailun kehittäminen vaatisi kovia panostuksia myös kunnalta. Saavutettavuuteen ja markkinointiin on oltava rohkeutta investoida eikä onnistuminen silti ole mitenkään kirkossa kuulutettua.

Vai olisiko meillä rohkeutta kuntamme elinkeinorakenteen kehittämiseen jollakin muulla luonnosta lähtevällä, perinteisiä elinkeinoja ja paikallista elämäntapaakin entistä paremmin palvelevalla tavalla? Olisiko luonnostaan voimakasta toimintaa kehittää laajemmin arktista testaustoimintaa tai metsiemme puiden käyttöä hiilinielu- ja hiilivarasto -ajattelua tukien? Löytyisikö rohkeutta panostaa osaamiseen ja edelläkävijyyteen energia- ja kiertotalousbisneksessä? Olemmeko isossa kuvassa jatkossa myös ”Rohkeita luonnostamme”? Paikollemme emme voi jäädä.